Toissijainen perillinen
Toissijaisella perillisellä tarkoitetaan Suomen perintöjärjestelmässä ensiksi kuolleen aviopuolison perillisiä, jotka saavat perinnön sen jälkeen kun ensiksi kuolleen puolison perinyt leski kuolee. Sääntö tulee sovellettavaksi tilanteessa, jossa ensiksi kuolleella aviopuolisolla ei ole rintaperillisiä (lapsia tai lapsenlapsia) eikä hän ole tehnyt testamenttia. Tällöin perintö menee leskelle suoraan lain mukaan. Sitten kun leski kuolee, jaetaan hänen omaisuutensa toissijaisten perillisten ja lesken omien perillisten kesken.[1]
Perintökaaren 3 luvun 1 §:n mukaan, milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli kyseisessä perintökaaren luvussa ei toisin säädetä. Eloonjäänyt puoliso ei saa testamentilla määrätä siitä, mitä on tuleva ensiksi kuolleen perillisille. Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison perilliset.[2]
Toissijaisella testamentinsaajalla tarkoitetaan sitä tahoa, joka saa testamentissa tarkoitetun omaisuuden ensisijaisen saajan kuoltua.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Janne Kaisto, Tapani Lohi, Johdatus varallisuusoikeuteen, 2013, s. 345
- ↑ Perintökaari 3 luku 1 § (Arkistoitu – Internet Archive)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aarnio, Aulis & Kangas, Urpo: Suomen jäämistöoikeus I: Perintöoikeus. (6. uudistettu painos) Helsinki: Alma Talent, 2016. ISBN 978-952-14-2554-7